KAUPUNGIT JA KUNNAT ENERGIASÄÄSTÖTALKOISIIN
Lähetetty: 12.02.2009 07:40Halvinta energiaa on kuluttamatta jätetty energia.
Virallisia tavoiteohjeita: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/91/EY rakennusten energiatehokkuudesta.
Kansalliseen ilmastonmuutos- ja energiastrategiaan on kiireesti lisättävä nykyisen kiinteistökantamme tehokkaampi energian käyttö.
Kiinteistön rakennetiiveyden (ilmanpitävyyden) parantamisesta saatavia hyötyjä.
- Lämmitys- ja viilennysenergian kulutus vähenee ja hiilidioksidipäästöt pienenevät
- Vedontunne pienenee tai poistuu ja sisätilojen oleskeluviihtyvyys paranee
- Vedontunteen pienentyessä huoneen lämpötilaa voidaan laskea 2-4 astetta
- Tiiviit rakenteet mahdollistavat suunnitelmien mukaisen ilmanvaihdon
- Puhtaampi sisäilma estää turhaa altistumista allergia- ja hengityselinsairauksille
- Tiiviit ikkunarakenteet vähentävät niiden huoltotarpeita ja lisäävät rakenteiden
elinkaarta. Hyvä rakennetiiveys ja toimiva ilmanvaihto pienentävät homevaaroja.
Kaupungit ja kunnat voisivat säästää energiakuluissaan 5-20 % tiivistämällä hallitsemiaan rakennuksia. Tiivistystoimilla olisi suuri työllistävä vaikutus ja siihen käytetyt rahat tulisivat takaisin moninkertaisena energiasäästön kautta.
Valtioneuvosto ja kunnat voisivat järjestää energiasäästötilaisuuksia, joissa opastettaisiin käytännön neuvoilla kuinka kiinteistön rakennetiiveyttä voidaan parantaa.
Kansallisen edun vuoksi suosittelen tiivistysohjekirjasen tekemistä.
Nykyisille kiinteistöille on asetettava sitovat lämmitysenergian säästötavoitteet. Määräys
koskisi rakennusten sekä ikkunoiden ja ovien liitosrakenteita. Ilmanpitävyysvaatimusta tarkennettaisiin koskemaan myös ikkunoiden ja ovien lämpöeristeitä sekä tiivisteitä.
Ilmanpitävyys- sekä ikkunoiden tiivistystöille pitäisi osoittaa erilliset energiasäästöavustukset.
TILASTOTIETOA
- Suomessa on asuinrakennuksia yli 1,2 miljoonaa. Pientaloja on 1 miljoona, rivi ja
ketjutaloja 74 000 ja asuinkerrostaloja yli 55 000.
- Liike- ja toimistorakennuksia on yli 51 000
- Hoitoalan rakennuksia sekä kouluja ja oppilaitoksia on yli 16 000
- Lähes asuinrakennuksia vastaavan energiamäärän kuluttaa ja hiilidioksidipäästöjä
aiheuttavat teollisuusrakennukset, liike- sekä palvelurakennukset ja julkiset
rakennukset.
Energiankäyttö. Toimisto: tilojen ja ilmanvaihdon lämmitysenergia 45 %
Asuin ja palvelurakennusten energiakäyttö on suurempi kuin liikenteen.
Maamme asuntojen ikkunoissa ja niiden rakenteissa saattaa olla avonaisia saumarakenteita ja huonoja ikkunatiivisteitä yli 200 miljoonaa metriä.
Mauri Laaksonen
Ikkuna-asiantuntija
www.ikkuna-asiantuntija.fi
Virallisia tavoiteohjeita: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/91/EY rakennusten energiatehokkuudesta.
Kansalliseen ilmastonmuutos- ja energiastrategiaan on kiireesti lisättävä nykyisen kiinteistökantamme tehokkaampi energian käyttö.
Kiinteistön rakennetiiveyden (ilmanpitävyyden) parantamisesta saatavia hyötyjä.
- Lämmitys- ja viilennysenergian kulutus vähenee ja hiilidioksidipäästöt pienenevät
- Vedontunne pienenee tai poistuu ja sisätilojen oleskeluviihtyvyys paranee
- Vedontunteen pienentyessä huoneen lämpötilaa voidaan laskea 2-4 astetta
- Tiiviit rakenteet mahdollistavat suunnitelmien mukaisen ilmanvaihdon
- Puhtaampi sisäilma estää turhaa altistumista allergia- ja hengityselinsairauksille
- Tiiviit ikkunarakenteet vähentävät niiden huoltotarpeita ja lisäävät rakenteiden
elinkaarta. Hyvä rakennetiiveys ja toimiva ilmanvaihto pienentävät homevaaroja.
Kaupungit ja kunnat voisivat säästää energiakuluissaan 5-20 % tiivistämällä hallitsemiaan rakennuksia. Tiivistystoimilla olisi suuri työllistävä vaikutus ja siihen käytetyt rahat tulisivat takaisin moninkertaisena energiasäästön kautta.
Valtioneuvosto ja kunnat voisivat järjestää energiasäästötilaisuuksia, joissa opastettaisiin käytännön neuvoilla kuinka kiinteistön rakennetiiveyttä voidaan parantaa.
Kansallisen edun vuoksi suosittelen tiivistysohjekirjasen tekemistä.
Nykyisille kiinteistöille on asetettava sitovat lämmitysenergian säästötavoitteet. Määräys
koskisi rakennusten sekä ikkunoiden ja ovien liitosrakenteita. Ilmanpitävyysvaatimusta tarkennettaisiin koskemaan myös ikkunoiden ja ovien lämpöeristeitä sekä tiivisteitä.
Ilmanpitävyys- sekä ikkunoiden tiivistystöille pitäisi osoittaa erilliset energiasäästöavustukset.
TILASTOTIETOA
- Suomessa on asuinrakennuksia yli 1,2 miljoonaa. Pientaloja on 1 miljoona, rivi ja
ketjutaloja 74 000 ja asuinkerrostaloja yli 55 000.
- Liike- ja toimistorakennuksia on yli 51 000
- Hoitoalan rakennuksia sekä kouluja ja oppilaitoksia on yli 16 000
- Lähes asuinrakennuksia vastaavan energiamäärän kuluttaa ja hiilidioksidipäästöjä
aiheuttavat teollisuusrakennukset, liike- sekä palvelurakennukset ja julkiset
rakennukset.
Energiankäyttö. Toimisto: tilojen ja ilmanvaihdon lämmitysenergia 45 %
Asuin ja palvelurakennusten energiakäyttö on suurempi kuin liikenteen.
Maamme asuntojen ikkunoissa ja niiden rakenteissa saattaa olla avonaisia saumarakenteita ja huonoja ikkunatiivisteitä yli 200 miljoonaa metriä.
Mauri Laaksonen
Ikkuna-asiantuntija
www.ikkuna-asiantuntija.fi