ikkunaasiantuntija.keskustelu.info

Nykyisten kiinteistöjen lämmitysenergiakäytön tehottomuus on julkinen salaisuus. Miksi?

Kiinteistöjen energiantehokkuus sekä energiatehottomuuden tutkimukset suoritettiin jo 1970 luvulla.
Saman suuntaisia tutkimuksia on suoritettu aivan viime vuosiin saakka.
Tutkimustulosten mukaan yksi suurimpia sekä yleisiä puutteita oli rakennusten ilmantiiveyspuutteet.
Suurimmat ilmavuodot olivat rakenneliitoksissa sekä ikkunoissa ja ovissa.

Miksi arvovaltaisten tahojen tekemiä tutkimuksia sekä niiden osoittamia lämmitysenergian vuotokohtia, ei huomioida lämmitysenergian säästötavoitteissa.
Maamme nykyiselle kiinteistökannelle ei ole asetettu ilmantiiveysvaatimuksia.
Maamme ilmasto-olosuhteet huomioiden ilmantiiveysvaatimukset, olisivat mitä tehokkainta energiasäästöpolitiikkaa.

Lämmitysenergian tehokkaampi käyttö, edellyttäisi ainoastaan rakenneliitosten sekä ikkunoiden ja ovien ilmantiiveystoimia.
Lämmöntuottotavoista riippumatta, lämmitysenergian tehokkaampi käyttö on halvinta energiaa.

Lämmitysenergian tehokkaampi käyttö olisi EU direktiivien mukaisia sekä maamme ilmastopoliittisten tavoitteiden ja energiasäästöpyrkimysten mukaisia.

Kiinteistöjen huoltomiehille ja osakkaille on saatavissa ikkunoiden ja ovien tiivistysopetusta. Katso: Ikkunan ja oven tiivistys opetusta.

Korjaus edelliseen viestiin. Virhe kirjauksessa.

Asiat on kirjoittanut
Mauri Laaksonen
Ikkuna-asiantuntija

Tarkastustoimieni yhteydessä olen havainnut, että yleisesti ikkunoiden ja ovien huoltotyöt on laiminlyöty, niin asukkaiden sekä asunto-osakeyhtiön vastuualueilta.
Samat huoltopuutteet koskevat puu- sekä puu/alumiini-ikkunoita tai ovia.

Ulkopuolet ovat vailla huoltotoimia.
Lisäksi ulkoikkunoissa tai ovissa ei ole tiivisteitä tai tiivisteet on asennettu teknillisesti väärin.
Ulkoikkunoiden epätiiveyden takia, lasien välitilassa ikkunoiden karmipinnoissa on sadeveden sekä lumen aiheuttamia maali- sekä puuvaurioita.
Lasin sekä puitteen liitoskohdassa on runsaasti kosteuden irroittamia maalipintoja.
Sisäikkunan ja oven ilmatiiveys on puutteellinen. Tiivisteet ovat liian ohkaisia väljyysvaroihin nähden.
Lisäksi "tiivisteet" ovat menettäneet kimmoisuutensa sekä tiivistyskykynsä.
Riittävän paksuja tiivisteitä ei ole saatavissa rautakaupoista tai valittu halvimmat "tiivistelaadut".
Tiivisteet on asennettu teknillisesti väärin.
Vaurioituneita ikkunaliukuja sekä muoviosia ja lukitukset ovat voitelematta.

Kerrostalon ylimmissä kerroksissa vauriot voivat olla jo 5 vuoden kuluttua, ikkunoiden vaihdosta tai taitamattomasti suoritetusta huoltotyöstä.

Laiminlyöntien seurauksena:
- ilmanvaihto ei voi toimia säädettyjen arvojen mukaisesti
- huoneissa kosteus- ja homeallergia vaaroja
- huoneiden lämpötilat eivät ole yhdenvertaisa
- asunnoissa vedontunnetta sekä ikkunoissa kosteusvaurioita
- samassa kiinteistössä asumismukavuus ei ole yhdenvertainen. Pakkaskautena huoneiden lämpötiloissa saattaa olla, jopa viiden asteen eroja.
- epätiiveyden takia kiinteistön lämmityskustannukset ovat 10 jopa 20 % liian suuret
- laiminlyöntien seurauksena ikkunoiden tarvitsemat huoltotyöt aikaistuvat
- laiminlyöntien seurauksena ikkunoiden ja ovien elinkaari (uusintatarve) lyhenee kymmenillä vuosilla.

Tarkastusten yhteydessä olen huomioinnut että, yli kolmenkymmenen vuoden aikana tilanne on pysynyt vakiona.
Suoritan kuukausittain suur-Helsingin alueella noin 6 - 8 kuntoarvio tutkimusta.
Lisäksi laadin työselityksiä kuukausittain noin 4 - 6 kappaletta.
Puhelinpalveluuni tulee viikossa noin 30 - 40 puhelua, pien- ja kerrostaloasukkailta.
Puheluissa on keskeisinä aiheina: tiivistys, kittaus, kunnostus, vesivahingot, lämpöeristykset, vuosihuollot, veto ja vedontunne, jne.

Mitä mieltä ollaan Asunto-osakeyhtiölaki ja lakiin sisältyvä Kunnossapitovastuu.
Suorittaako taloyhtiö ikkunoiden ja ovien ulkopuoliset huoltotyöt vastuujakotaukon edellyttämällä huolellisuudella.
Suorittaako asukkaat ikkunoiden ja ovien tiivistystyöt sekä sisäpuoliset- ja lasien välitilojen vaatimat huoltotyöt.